Enemmistö meistä suomalaisista saa ravinnosta proteiinia riittävästi. Mikäli ravintomme sisältää eläinkunnan tuotteita, päivittäinen proteiiniannoksemme tulee helposti täyteen. Kasvissyöjillä ja vegaanista ruokavaliota noudattavilla on kuitenkin syytä olla proteiinin saantinsa suhteen tarkkoja. Ellei kasviksia syö monipuolisesti, elimistö ei saa kaikkia tarvitsemiaan aminohappoja.
Joskus voimattomuus ja väsymys voivatkin johtua proteiinin puutteesta. Proteiini pitää verensokerin tasaisena ja kehon virkeänä. Keho voi alkaa vähitellen jopa hajottaa lihaskudosta, jos se ei saa ravinnosta riittävästi proteiinia. Myös tämä johtaa uupumukseen. Proteiinivaje voi aiheuttaa myös uniongelmia. Proteiininpuute tekee kyllä väsyneeksi, mutta uni ei välttämättä tule.
Kiireisen aamiainen saattaa usein koostua vain hedelmästä ja kupillisesta kahvia, tällöin verensokeri laskee hyvin alas jo ennen lounasta. Kun verensokeri on alhaalla, alkaa helposti tehdä mieli epäterveellistä proteiini köyhää syötävää. Proteiinin yksi tehtävä onkin pitää verensokeri tasaisena. Eli, jos makeisia tekee mieli usein, et välttämättä saa tarpeeksi proteiinia.
Hiustenlähtö ja hiusten ohentuminen, kynsitikut sekä kynsien haurastuminen ja valkoiset viirut kynsissä ovat myös merkkejä siitä, että elimistö ei saa riittävästi tarvitsemiaan aminohappoja. Proteiini toimii siis solujen rakennusaineena, ja kynnet ja hiukset koostuvat pääosin proteiinista. Proteiinin puute voi johtaa myös ihon hilseilyyn ja tämä on hyvä muistaa, jos iho kuivuu ja on eloton.
Elimistö saadessa niukasti proteiineja voimme olla myös hajamielisiä. Aivomme tarvitsevat unen lisäksi energiaa pysyäkseen virkeinä. Hiilihydraattipitoinen välipala nostaa energiatasoa nopeasti, mutta kuten aina, nopeaa nousua seuraa myös nopea lasku ja väsymys. Proteiini puolestaan toimii pitämällä verensokerin tasaisena ja meidät keskittymiskykyisenä.